Ensimmäiset pitkäkarvaiset saksanseisojat tuotiin Suomeen vuonna 1991 Ruotsista ja Hollannista, kun rodun emämaan rotujärjestö oli vihdoin hyväksyttänyt yli 100 vuotta vanhan rotumääritelmän FCI:lla vuonna 1987. Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa oli rekisteröity yhteensä 543 pitkäkarvaista saksanseisojaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rekisteröitiin 205 pitkäkarvaista, joista 156 oli Suomessa kasvatettuja ja 49 ulkomaantuonteja, eli rekisteröintejä on noin 20 vuodessa. Kotimaassa syntyi 27 pentuetta 17 eri kasvattajalle. Kaiken kaikkiaan Suomessa oli kasvatettu vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä 66 pentuetta, 28 eri kasvattajan kasvattamana. Tuontikoiria on tuotu Suomeen vuosien saatossa merkittävä määrä, kaiken kaikkiaan 144 koiraa vuoden 2023 loppuun mennessä. Valtaosa koirista on tuotu Saksasta. Kasvatustyö on perustunut voimakkaasti saksalaisiin ja saksalaistaustaisiin koiriin, mikä on toisaalta positiivista, koska kaikki saksalaiset jalostuskoirat on testattu monipuolisesti metsästyskokeissa ja niistä on käytettävissä paljon tietoa. Uutta geenimateriaalia suomalaiseen pitkäkarvakantaan on haettu etenkin Tšekistä, jonne on viime vuosina lisätty yhteistyötä. Lisäksi jokunen tuonti on ollut Itävallasta, sekä yksittäisiä koiria Sveitsistä, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Belgiasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jalostusuroksia käytettiin Saksan lisäksi Itävallasta, Tšekistä ja Tanskasta.
Alun vaikeuksien jälkeen pitkäkarvaisen saksanseisojan historia on ollut Suomessa valoisa. Rodun harrastajat ovat metsästäjiä ja myös koekäynteihin sekä terveystarkastuksiin on panostettu. Rotu on kasvanut hallitusti, eikä ylilyöntejä ole tapahtunut. Rotu on vahvasti metsästäjien käsissä ja nykyisin jalostukseen käytettäviltä koirilta vaaditaan palkinto KAER-kokeesta. Kasvattajat myyvät pentunsa ainoastaan metsästäjille ja rotujärjestön pentuvälityksestä autettiin tuontipentuja ainoastaan metsästäviin koteihin.
Saksanseisojakerhon roduista pitkäkarvainen oli rekisteröintimäärissä vasta yhdeksänneksi suurin vuosina 2012 – 2022, mutta KAER-kokeissa se on menestynyt erinomaisesti. Voittajaluokassa pitkäkarvaiset ovat menestyneet neljänneksi parhaiten kaikista Saksanseisojakerhon roduista, kun kaikkien koirien tulokset huomioidaan. Koesääntöjen mukaan toimivien saksanseisojan kanssa on ilo metsästää, joten toivottavasti kasvattajat jaksavat jatkossakin panostaa pennunomistajiensa kannustamiseen ja opastamiseen!
Kaikista tärkeintä on kuitenkin, että pitkäkarvaisen saksanseisojan omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä koiriinsa. Kaikista tyytyväisimpiä ovat olleet paljon metsämaastossa metsästävät ja monipuolisesti koiriaan metsästyksessä hyödyntävät omistajat.
Pitkäkarvaisen saksanseisojan tulevaisuus Suomessa näyttää valoisalta. Silti voimme vieläkin kehittää toimintaamme lisäämällä jalostuksellista keskustelua kasvattajien välillä sekä kasvattajien ja uroksenomistajien välillä, ja lisäksi kehittämällä keinoja tukea vielä paremmin ensikertalaisia pitkäkarvaisen omistajia koiriensa koulutuksessa.
